AJATON, SIIS AINA AJANKOHTAINEN

Rakennuksemme on nähnyt Helsingin kasvamisen 100 000 asukkaan pikkukaupungista yli miljoonaa ihmistä houkuttavaksi kiireiseksi keskukseksi. Noin sadan vuoden aikana siitä on tullut kiinteä osa helsinkiläistä kaupunkikuvaa. Nimenomaan noin sadan vuoden aikana, sillä rakentamisvuodesta ei ole yksimielisyyttä eikä myöskään rakennuksen suunnittelijasta.

Talon rakentamisvuodeksi ehdotetaan eri lähteissä vuosia 1898, 1899, 1909 ja 1911. Suunnittelijoiksi taas viereisen rautatieaseman luonutta Eliel Saarista ja Rautatiehallituksen pääarkkitehtia Bruno F. Granholmia. Tarkkoja dokumentteja ei ole säilynyt jälkipolville.

Rakennus kuului aikoinaan kaupunkilaisilta suljettuun teollisuusalueeseen, joka levittäytyi varasto- ja konepajarakennuksineen koko Töölönlahden alueelle.
Rakennukseen sijoitettiin alun perin kiitotavaravarasto sekä vahtimestarien ja työläisten asuntoja. Vuonna 1978 purettiin rakennuksen Töölönlahdelle päin suuntautunut jatke, missä toimineessa VR:n konepajassa valmistettiin vetureita vielä 1950-luvulla. Ennen Vltavaa talon vuokralaisena oli Finnair, joka piti taloa kaupunkiterminaalinaan.

VR:n makasiinien purkamisen myötä talomme on Töölönlahden teollisuusalueen ainoa tähän päivään säilynyt rakennus. Se on suojeltu kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaana kohteena.